Jäsenkirje 2023
Puheenjohtajan terveiset
Aurinko on hellinyt meitä ja kesää kohti ollaan menossa. Nyt kun meidän kaikkien akut alkavat auringon valosta latautua on hyvä aika sukuloida tai ainakin ottaa puhelin kouraan ja kysellä mitä kuuluu. Vuosi 2023 on sukuseuramme hallitukselle vuosi, jolloin aletaan valmistautua vuoden 2024 sukujuhliin. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja ideoita sukujuhliin liittyen. Haluamme mahdollisimman tarkalla korvalla kuunnella teitä arvoisat sukuseuramme jäsenet, jotta ensi vuonna järjestettävä juhlat olisivat kaikin puolin onnistuneet ja mieleenpainuvat.
Toivotan kaikille mahtavan hienoa alkanutta vuotta 2023 ja pidetään kaikki yhteyttä sukulaisiin sekä muihinkin ystäviin ja tuttaviin.
Ystävällisin terveisin
Miika Riikonen
Puheenjohtaja
Häkkisten sukuseura ry
Samuli Häkkisen tarina
Kevät 1907, maaliskuu, Suomi valmistautuu ensimmäisiin eduskuntavaaleihinsa. Nyky-yhteiskunnassa äänestäminen on jo kovin arkista. Toisin oli 116 vuotta sitten, kun Suomi kuului vielä Venäjän ruhtinaskuntaan, oli yhteiskunnallinen vaikuttaminen suurimmalle osalle kansaa aivan uusi asia. Äänioikeutettuja olivat lähes kaikki 24-vuotta täyttäneet suomen kansalaiset, joita tuolloin Suomessa oli noin 1 270 000. Äänestysprosentti kyseisissä vaaleissa oli 70,7%. Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue oli vaalien suurmenestyjä, saaden eduskuntaan 80 paikkaa. Yksi eduskuntaan valituista SDP:n kansanedustajista, oli Viitasaarelainen kansakoulun opettaja Samuli Häkkinen.
Jo pelkästään noissa vaaleissa yhden jutun verran kirjoitettavaa, sen verran tuon ajan vaalikäytäntö poikkesi nykyisestä. Katsotaan kuitenkin tarkemmin, kuka tämä yksi maamme ensimmäisistä kansanedustajista oikein oli. Samuli Häkkinen syntyi Saarijärvellä, Kiimasjärven kylän, Woiniemen talossa. Samulin isä Aatami oli talollinen ja maanviljelijä. Aatami muutti Hankasalmelta Saarijärvelle kesällä 1843. Aatami Häkkisen sukujuuret ovat Pieksämäellä. Samuli syntyi elokuussa 1857, perheessä oli tuolloin jo 3 poikaa ennestään. Samulin jälkeen perheeseen syntyi vielä 3 lasta lisää.
Samuli hakeutui Jyväskylään opettaja seminaariin 1878. Kansakoulun opettajaksi hän valmistui 1883. Ensimmäinen opettajan paikka Samulille löytyi Pohjois-Pohjanmaalta Paavolasta. Paavolassa Samuli viihtyi vain 2 vuotta. Seuraava opettajan pesti löytyi vuonna 1885 Karttulasta, Savikosken sahan kansakoululta. Savikoskelle ei saapunut pelkästään Samuli vaan myös vaimo Olivia Englund. Olivian muuttopäiväksi oli merkitty 1887. Samulin ja Olivian vihkimerkintä löytyi keväältä 1886 Rautalammen kirkonkirjoista. Olivian isä oli Viipurista Rautalammille muuttanut sahanhoitaja. Pian Olivian muutettua Karttulaan, perheeseen syntyi tytär, Salme, toukokuussa 1887. Samuli ja Olivia olisivat varmaan viihtyneet Karttulassa pidempäänkin, mutta Samuli oli pakotettu etsimään uusi työpaikka, sillä Savikosken koulu lakkautettiin lukukauden 1887-1888 jälkeen. Vuonna 1889 perhe Häkkinen muutti Rautavaaralle, josta vuotta myöhemmin, loppuvuodesta 1890 Viitasaarelle. Viitasaarella koti rakentui Ilmolahteen. Perheeseen syntyi vielä vuosien 1893-1901 välillä 5 lasta lisää.
Samulilla oli kova halu vaikuttaa, tämä näkyy, kun katsotaan missä kaikessa hän oli mukana ennen eduskuntaan valintaa. Häkkinen oli mukana raittiusliikkeessä jo 1880-luvulla. Vuonna 1906 Häkkinen liittyi Viitasaaren työväenyhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän myöhemmin toimi. Samana vuonna Häkkinen oli perustamassa Keihärinkosken työväenyhdistystä. Viitasaarella asuessaan hän viljeli opettajantyönsä ohessa vuokraamaansa torppaa ja toimi pitkään paikallisten torpparien luottamusmiehenä. Häkkinen oli myös valtakunnallisen torpparien keskustoimikunnan jäsen. Ei siis ihme, että asettuessaan eduskuntavaali ehdokkaaksi puolueeksi valikoitui Sosiaalidemokraattinen puolue. Samuli oli ennättänyt nähdä varmasti monenlaista jo ennen Viitasaarelle muuttoaan, mikä varmasti osaltaan vaikutti haluun vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Ensimmäinen kausi kansanedustajana päättyi kuitenkin lyhyeen, kun eduskunta hajotettiin huhtikuussa 1908.
Uudelleen eduskuntaan Samuli valittiin vuoden 1914 vaaleissa. Levoton liikehdintä yhteiskunnassa lisääntyi ja lisääntyi seuraavien 4 vuoden aikana. Vuonna 1917 alkoi Suomessa myllertää oikein kunnolla Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa. Rivit Sosiaalidemokraattisessa puolueessa alkoivat rakoilla. Puolueen vasen laita oli valmis seuraamaan bolsevikkien esimerkkiä ja toimintaa, kun toiset alkoivat suhtautua toimintaan epäillen. Tammikuun lopussa 1918 puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen johto sekä punakaarteina paremmin tunnetut työväen järjestyskaartit ohjasivat työväenliikkeen vallankumouksen tielle. Samuli uskoi kiihkeästi puolueensa ideologiaan ja astui monen muun mukana tielle, joka johti lopulta sisällissotaan.
Kansanedustajat olivat osa työväenliikkeen parhaimmistoa, sen koulutetuinta ja pystyvintä eliittiä. Kun vallankumousliikkeen johto alkoi rakentaa maalle uutta punaista hallintokoneistoa, tätä joukkoa ei ollut varaa jättää käyttämättä. Monet myös palvelivat kansanvaltuuskunnan osastoissa, siis punaisissa ministeriöissä, taikka keskusvirastojen tilalle perustetuissa neuvostoissa. Samuli toimi maatalousasianosaston rahaston hoitajana sekä metsäneuvoston komissaarina. Kaikki tiedämme, kuinka sisällissodassa lopulta kävi. Sota koitui myös Samulin kohtaloksi toukokuussa 1918. Samuli kohtasi kuoleman Viipurissa. Tapahtumat ennen Samulin teloitusta ovatkin hieman erikoisemmat. Huhtikuun 17 pv sanomalehti Uusi Päivä kirjoitti Punaisen kansanvaltuuskunnan Metsähallituksen jäsenten J. A. Lehtosaaren ja Samuli Häkkisen poistuneen virastosta jo viikkoa aiemmin. Mukanaan Lehtosaari ja Häkkinen olivat ottaneet kaikki metsähallituksessa olleet rahavarat, niin ”omat kuin vieraankin”. Eikä pelkästään rahaa vaan myös muita metsähallituksen arvopapereita, tilikirjoja ja -todistuksia, kirjoituskoneita ja metsähallituksen diariokirjat. Lehtosaari ja Häkkinen matkustivat Jyväskylän kautta Viipuriin. Viipurista Samuli oli piileskellyt matkustajakodissa, josta hänet löysi Viipurin suojeluskuntaan kuulunut henkilö toukokuussa 1918. Samulilta oli löytynyt vangitsemisen yhteydessä takinhihaan ommeltuna rahaa 45 000 markkaa seteleissä. Valkoisten päästyä voitolle seurasi tilinteon hetki. Viisi kansanedustajaa menetti henkensä vankileireissä järjestetyissä teloituksissa. Heidät luettiin kansanedustajina kapinaliikkeen johtomiehiin, ja pikainen tuomio oli sen mukainen
Samuli oli kuollessaan 60-vuotias.
Vaikka Samuli Häkkinen ei kuulu meidän Häkkisten sukuhaaraan on hänellä yhtymäkohtia sukuumme, siksi halusin tuoda hänen tarinansa esille.
Virpi Lemmetty 9.4.2023 Karttulassa