Jäsen-extra toukokuu 2019

Hei!

Saatatte ihmetellä, että mikähän kirje se tämä nyt on, kun jäsentiedote tuli vasta muutama kuukausi sitten. Ajattelin piristää Teitä rakkaat sukuseuralaiset pienellä jäsen-extralla. Sukuseuraamme mahtuu todella monen näköistä persoonaa, yksi näkyvimmistä henkilöistä on sukuseuramme puheenjohtaja Tuula Väätäinen, joka valittiin neljännen kerran eduskuntaan täältä Savo-Karjalan vaalipiiristä tämän kevään eduskuntavaaleista. Tuula kertoo itsestään ”Häkkisiä Saarijärveltä Savoon ja Sälinäälle”-kirjassa, tässä tarinasta pieni kooste ja kurkistus Tuulan lapsuuteen ja nuoruuteen. Esitin myös Tuulalle 10 kysymystä joilla saamme kurkistaa Tuulan ajatusmaailmaan.

Kurolanlahdesta Arkadianmäelle, 10 kysymystä Tuula Väätäiselle.

Tuula syntyi tähän maailmaan sellaisella vauhdilla, että kätilöllä oli ollut kirjaimellisesti vaikeuksia pysyä perässä. Tuula sylissään kätilö oli tokaissut ”Jos tällä lapsella on elämässään yhtä kiire kuin nyt, niin pitkälle ehtii.” Ja niinhän Tuula on kerennytkin.

Suuren sisarusparven keskellä eletty lapsuus Maaningan Kurolanlahdessa ja Tervon Jaakkolassa olivat täynnä touhua ja temmellystä. Työtä Tuula on oppinut tekemään pienestä pitäen. Työnteon määrä ja vastuu talontöistä kasvoivat Tuulan ollessa n. 10-vuotias, kun isä Uuno sairastui vakavasti. Myös veljen äkillinen kuolema vavisutti Tuulaa ja koko perhettä, mutta elämä vei perhettä eteenpäin. Koulun käynnin lomassa Tuula hoiti äitinsä ja sisarustensa kanssa maalaistalon työt. Kuinka moni juuri kansanedustajana aloittaneista voi sanoa tehneensä 16-vuotiaana yksin kevätkylvöt. ”Tuhat kiloa apulantaa käsin kylvettynä oli ihan kohtuullinen urakka.” toteaa Tuula kertomuksessaan. Kansa-ja keskikoulun Tuula kävi Tervossa. ”Olin taitava käsistäni ja nopea jaloistani, joten urheilu, käsityöt ja kuvaamataito olivat niitä aineita joiden numeroita voin todistuksistani esitellä.” Tuulan kättentaitoja olemme sukutapaamisissakin saaneet ihailla.

Poliittisen uran lisäksi, Tuula työskenteli terveydenhuollossa yli 20 vuoden ajan, aluksi apuhoitajana, jatko-opiskellen sairaanhoitajaksi 1977-79 Kuopiossa. Tiedonjanoinen Tuula jatko-opiskeli erikoissairaanhoitajan tutkinnon 1981-82, erikoistuen psykiatrian. Psykiatrinen sairaanhoito vei Tuulan mennessään eikä opiskelu into laantunut, vaan Tuula valmistui erityistaso perheterapeutiksi 1992. Maistiaisia politiikasta Tuula oli saanut jo varhaislapsuudessaan Kurolanlahdessa, kun isä Uuno oli mukana kunnallispolitiikassa, tuolloin kokoustettiin paljon ihmisten kodeissa. Perheen muuttaessa Tervoon Uuno-isä liittyi paikalliseen SKDL:n ja pian paikalliset poliitikot olivat lapsillekin ainakin hyvän päivän tuttuja. ”Aikuisten peluut puolueen suurista kokouksista olivat aina tapahtumarikkaita riippuen siitä, miten ne olivat onnistuneet. Niitä joko juhlittiin tai surtiin.”

Tuulan oma poliittinen ura alkoi 1983 Harjamäen sosiaalidemokraattisen yhdistyksen jäsenenä ja sihteerinä. Sieltä tie on vienyt kunnanhallitusten, – valtuustojen, neuvottelukuntien, valtuustojen ja järjestöjen kautta aina eduskuntaan asti. Ensimmäisen kerran Tuula valittiin kansanedustajaksi Pohjois-Savon vaalipiiristä 2003. Kansanedustajan Tuula jatkoi vielä kaksi kautta aina vuoteen 2015 asti. Veri veti takaisin valtakunnan politiikkaan, neljännelle kaudelle eduskuntaan Tuula pääsi nyt keväällä 2019.

  1. Paras lapsuuden kesä muisto?

Kesäiset illalla, kun äiti oli haassa lypsyllä, poltettiin lehmisavuja ja ripsuttiin kärpäsiä. Noilla reissuilla äiti keräsi, jolloin en ollut mukana, metsämansikoita essun taskuun jotka toi minulle. Tarmon kanssa fiilistelyt😊”

2. Mikä on lempikukkasi?

Kielo ja villiruusu”

3. Mistä ärsyynnyt? ”Epärehellisyydestä, sillon kun ihminen puhuu ”ikeniensä” ulkopuolelta.”

4. Missä rentoudut?

Kun näpertelen jotakin käsilläni, saunassa ja ystävien kanssa.”

5. Jos voisit palata ajassa taaksepäin, kenet edesmenneen henkilön haluaisit tavata? Miksi

Äidin äidin ja isän, haluaisin tietää miten he onnistuivat niin hyvin äitini varhaislapsuudessa. äiti oli maailman paras äiti.”

6. Minkä unelman toivoisit joskus vielä toteutuvan?

Mummo tahtoisin olla, joskus.”

7. Salainen paheesi?

Ei minulla ole sellaisia, jota voisi erityisesti paheeksi mainita.”

8. Mikä on ollut omien juurien penkomisessa parasta?

Löytää ihania yksityiskohtia ihmisistä, suuria persoonia. Ymmärtää itseäänkin paremmin.”

9. Onko suvusta paljastunut jotain uusia positiivia puolia?

Meitä on valtavan paljon, itse tekeminen ja sitä kautta aikaan saaminen on mykistävää. Sosiaalista ja toisia huomioivaa porukkaa.”

10. Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?

Karttulassa Virmaan rannalla, vietä kiireettömiä leppoisia aikoja. Enään ei ole kiire minnekkään ja kalenterin olen voinut heittää nurkkaan.”

Terveisin

Sukututkija

Virpi Lemmetty