Sukujuhla 2024

Hei kaikki!

On aika jälleen kokoontua ja juhlia meidän pientä mutta pippurista Häkkisen sukua.

Kokoontukaamme Launantaina 6.7.2024 Tervon Mantulle klo 10.

Tarkempaa tietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta myöhemmin.

Terveisin sukuseuran hallitus.

Jäsenkirje 2023

Puheenjohtajan terveiset

Aurinko on hellinyt meitä ja kesää kohti ollaan menossa. Nyt kun meidän kaikkien akut alkavat auringon valosta latautua on hyvä aika sukuloida tai ainakin ottaa puhelin kouraan ja kysellä mitä kuuluu. Vuosi 2023 on sukuseuramme hallitukselle vuosi, jolloin aletaan valmistautua vuoden 2024 sukujuhliin.  Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja ideoita sukujuhliin liittyen. Haluamme mahdollisimman tarkalla korvalla kuunnella teitä arvoisat sukuseuramme jäsenet, jotta ensi vuonna järjestettävä juhlat olisivat kaikin puolin onnistuneet ja mieleenpainuvat.

Toivotan kaikille mahtavan hienoa alkanutta vuotta 2023 ja pidetään kaikki yhteyttä sukulaisiin sekä muihinkin ystäviin ja tuttaviin.

Ystävällisin terveisin

Miika Riikonen

Puheenjohtaja

Häkkisten sukuseura ry

Samuli Häkkisen tarina

Kevät 1907, maaliskuu, Suomi valmistautuu ensimmäisiin eduskuntavaaleihinsa. Nyky-yhteiskunnassa äänestäminen on jo kovin arkista. Toisin oli 116 vuotta sitten, kun Suomi kuului vielä Venäjän ruhtinaskuntaan, oli yhteiskunnallinen vaikuttaminen suurimmalle osalle kansaa aivan uusi asia. Äänioikeutettuja olivat lähes kaikki 24-vuotta täyttäneet suomen kansalaiset, joita tuolloin Suomessa oli noin 1 270 000. Äänestysprosentti kyseisissä vaaleissa oli 70,7%. Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue oli vaalien suurmenestyjä, saaden eduskuntaan 80 paikkaa. Yksi eduskuntaan valituista SDP:n kansanedustajista, oli Viitasaarelainen kansakoulun opettaja Samuli Häkkinen.

Jo pelkästään noissa vaaleissa yhden jutun verran kirjoitettavaa, sen verran tuon ajan vaalikäytäntö poikkesi nykyisestä. Katsotaan kuitenkin tarkemmin, kuka tämä yksi maamme ensimmäisistä kansanedustajista oikein oli. Samuli Häkkinen syntyi Saarijärvellä, Kiimasjärven kylän, Woiniemen talossa. Samulin isä Aatami oli talollinen ja maanviljelijä. Aatami muutti Hankasalmelta Saarijärvelle kesällä 1843. Aatami Häkkisen sukujuuret ovat Pieksämäellä. Samuli syntyi elokuussa 1857, perheessä oli tuolloin jo 3 poikaa ennestään. Samulin jälkeen perheeseen syntyi vielä 3 lasta lisää.

Samuli hakeutui Jyväskylään opettaja seminaariin 1878. Kansakoulun opettajaksi hän valmistui 1883. Ensimmäinen opettajan paikka Samulille löytyi Pohjois-Pohjanmaalta Paavolasta. Paavolassa Samuli viihtyi vain 2 vuotta. Seuraava opettajan pesti löytyi vuonna 1885 Karttulasta, Savikosken sahan kansakoululta. Savikoskelle ei saapunut pelkästään Samuli vaan myös vaimo Olivia Englund. Olivian muuttopäiväksi oli merkitty 1887. Samulin ja Olivian vihkimerkintä löytyi keväältä 1886 Rautalammen kirkonkirjoista. Olivian isä oli Viipurista Rautalammille muuttanut sahanhoitaja. Pian Olivian muutettua Karttulaan, perheeseen syntyi tytär, Salme, toukokuussa 1887. Samuli ja Olivia olisivat varmaan viihtyneet Karttulassa pidempäänkin, mutta Samuli oli pakotettu etsimään uusi työpaikka, sillä Savikosken koulu lakkautettiin lukukauden 1887-1888 jälkeen. Vuonna 1889 perhe Häkkinen muutti Rautavaaralle, josta vuotta myöhemmin, loppuvuodesta 1890 Viitasaarelle. Viitasaarella koti rakentui Ilmolahteen. Perheeseen syntyi vielä vuosien 1893-1901 välillä 5 lasta lisää.

Samulilla oli kova halu vaikuttaa, tämä näkyy, kun katsotaan missä kaikessa hän oli mukana ennen eduskuntaan valintaa. Häkkinen oli mukana raittiusliikkeessä jo 1880-luvulla.  Vuonna 1906 Häkkinen liittyi Viitasaaren työväenyhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän myöhemmin toimi. Samana vuonna Häkkinen oli perustamassa Keihärinkosken työväenyhdistystä. Viitasaarella asuessaan hän viljeli opettajantyönsä ohessa vuokraamaansa torppaa ja toimi pitkään paikallisten torpparien luottamusmiehenä. Häkkinen oli myös valtakunnallisen torpparien keskustoimikunnan jäsen. Ei siis ihme, että asettuessaan eduskuntavaali ehdokkaaksi puolueeksi valikoitui Sosiaalidemokraattinen puolue. Samuli oli ennättänyt nähdä varmasti monenlaista jo ennen Viitasaarelle muuttoaan, mikä varmasti osaltaan vaikutti haluun vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Ensimmäinen kausi kansanedustajana päättyi kuitenkin lyhyeen, kun eduskunta hajotettiin huhtikuussa 1908.

Uudelleen eduskuntaan Samuli valittiin vuoden 1914 vaaleissa. Levoton liikehdintä yhteiskunnassa lisääntyi ja lisääntyi seuraavien 4 vuoden aikana. Vuonna 1917 alkoi Suomessa myllertää oikein kunnolla Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa. Rivit Sosiaalidemokraattisessa puolueessa alkoivat rakoilla. Puolueen vasen laita oli valmis seuraamaan bolsevikkien esimerkkiä ja toimintaa, kun toiset alkoivat suhtautua toimintaan epäillen. Tammikuun lopussa 1918 puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen johto sekä punakaarteina paremmin tunnetut työväen järjestyskaartit ohjasivat työväenliikkeen vallankumouksen tielle. Samuli uskoi kiihkeästi puolueensa ideologiaan ja astui monen muun mukana tielle, joka johti lopulta sisällissotaan.

Kansanedustajat olivat osa työväenliikkeen parhaimmistoa, sen koulutetuinta ja pystyvintä eliittiä. Kun vallankumousliikkeen johto alkoi rakentaa maalle uutta punaista hallintokoneistoa, tätä joukkoa ei ollut varaa jättää käyttämättä. Monet myös palvelivat kansanvaltuuskunnan osastoissa, siis punaisissa ministeriöissä, taikka keskusvirastojen tilalle perustetuissa neuvostoissa. Samuli toimi maatalousasianosaston rahaston hoitajana sekä metsäneuvoston komissaarina. Kaikki tiedämme, kuinka sisällissodassa lopulta kävi. Sota koitui myös Samulin kohtaloksi toukokuussa 1918. Samuli kohtasi kuoleman Viipurissa. Tapahtumat ennen Samulin teloitusta ovatkin hieman erikoisemmat. Huhtikuun 17 pv sanomalehti Uusi Päivä kirjoitti Punaisen kansanvaltuuskunnan Metsähallituksen jäsenten J. A. Lehtosaaren ja Samuli Häkkisen poistuneen virastosta jo viikkoa aiemmin. Mukanaan Lehtosaari ja Häkkinen olivat ottaneet kaikki metsähallituksessa olleet rahavarat, niin ”omat kuin vieraankin”. Eikä pelkästään rahaa vaan myös muita metsähallituksen arvopapereita, tilikirjoja ja -todistuksia, kirjoituskoneita ja metsähallituksen diariokirjat. Lehtosaari ja Häkkinen matkustivat Jyväskylän kautta Viipuriin. Viipurista Samuli oli piileskellyt matkustajakodissa, josta hänet löysi Viipurin suojeluskuntaan kuulunut henkilö toukokuussa 1918. Samulilta oli löytynyt vangitsemisen yhteydessä takinhihaan ommeltuna rahaa 45 000 markkaa seteleissä. Valkoisten päästyä voitolle seurasi tilinteon hetki. Viisi kansanedustajaa menetti henkensä vankileireissä järjestetyissä teloituksissa. Heidät luettiin kansanedustajina kapinaliikkeen johtomiehiin, ja pikainen tuomio oli sen mukainen

Samuli teloitettiin toukokuun 6 pv. Viipurissa.
Samuli oli kuollessaan 60-vuotias.

Vaikka Samuli Häkkinen ei kuulu meidän Häkkisten sukuhaaraan on hänellä yhtymäkohtia sukuumme, siksi halusin tuoda hänen tarinansa esille.

 Virpi Lemmetty 9.4.2023 Karttulassa

Saarijärven Häkkisten varhaisvaiheet 1500-1700-luvuilla

Unto teki ansiokkaan tutkimuksen ja jäljitti sukumme juuret Saarijärvelle 1719 syntyneeseen Erkki Juhonpoika Häkkiseen. 1700-luvun alku on haasteellinen ajankohta tutkia, sillä Isonvihan oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) ajalta on tuhoutunut paljon kirkollisia lähteitä. Sukuseuraa lähestyi viitisen vuotta sitten sukututkija Ari Kolehmainen, joka tarjoutui tekemään tutkimuksen sukumme varhaisvaihteista 1500-1700-luvuilla. Sukuseura tarttui tarjoukseen. Jo ennen tätä oli Unto Häkkisestä otettu isälinjainen Y-Dna testi. Isälinjaiset DNA-testit ovat ainoa käyttökelpoinen testi saman sukunimen kantajien sukulinjojen selvityksessä. Testattavien on oltava suoraa mieslinjaa. Jos sukupolviketjussa on välissä yksikin nainen, niin isälinjan suku vaihtuu. Sukupolvien kuluessa kasvaa luonnollisesti myös riski siitä, että joku isälinjaan kirjattu ei olekaan poikansa biologinen isä.

Arin ehdotuksesta Unton dna testistä tehtiin vielä pari vuotta sitten tarkempi määritys. Lohimaassa 24.7.2021 saimme sitten kuulla Arin tutkimuksen tulokset. Helpolla ei ollut Arikaan päässyt, oli joutunut tekemään paljon vertailua ja päätelmiä puuttuvien kirjallisten lähteiden vuoksi. Sukumme juuret johtavat Saarijärven, nykyisin Uuraisten puolella olevaan Kangashäkin taloon.

Tässä kooste Ari Kolehmaisen tekemästä tutkimuksesta.

Häkkisten suku.

Häkkinen on alkujuuriltaan eteläsavolainen, tarkemmin suursavolainen suku. Häkkisten kantakylänä voitaneen pitää Haukivuoren Häkkilää, joskin vanhimmissa veroluetteloissa yksi Häkkisten talo on myös etelämpänä, Mikkelin Pursialassa. Häkkiset ovat kuitenkin jo uuden ajan alkuun tullessa, eli asiakirjojen alkuun (vuosi 1541) levittäytyneet voimakkaasti Pieksämäen itäisiin kyliin (Maaveden ja Siikamäen seutu). Voidaan päätellä Häkkisten asutuksen levinneen Pieksämäen itäisiin osiin jo 1400-luvun kuluessa.

Häkkisistä otettujen isälinjaisten DNA-testien perusteella kaikki varhaiset Häkkiset ovat samaa alkujuurta, muutamat kantalinjasta poikkeavat isälinjat ovat selitettävissä myöhemmillä poikkeamilla tai Pohjanmaalla Häkkilä-nimisistä taloista otetulla nimellä.

Erkki Juhonpoika Häkkisen (s. 1719) sukujuuret

Länsi-Suomelle ja Saarijärvelle tyypillisesti Erkki Juhonpoika Häkkisellä ei ole sukunimeä vanhimmissa rippikirjoissa.  Seuraamalla rippikirjoja päädytään kuitenkin siihen, että Erkin äiti oli leski Elina Iisakintytär, jonka syntymänimi oli ilmeisesti Hyytiäinen. Juholla ja Elinalla oli kaikkiaan neljä lasta. Matti, joka muutti Pohjanmaalle, tyttäret Liisa s. 9.5.1721 ja Maria sekä Erkki. Perheen isä Juho Häkkinen oli kuollut jo ennen vanhimman rippikirjan alkua, oletettavasti vuosien 1721-1725 välillä.

Kuva 1. Erkki Juhonpoika alimpana kuvassa, hänen äitinsä, Juho Häkkisen leski Elina Iisakintytär on kuvassa keskellä.

Juho Häkkistä ei näy missään asiakirjassa, joten hänen vanhempansa on pääteltävä lasten nimistä. Kun vaimo Elinan isä oli Iisakki ja perheen esikoispoika oli nimeltään Matti, voidaan olettaa todennäköisesti Juho Häkkisen isän olleen Matti Häkkinen. Kun tarkastellaan kartasta Elina-lesken asuinpaikkaa Honkolaa, joka sijaitsi lähellä Kangashäkkiä. Kangashäkin tilalta löytyisi Matti Laurinpoika Häkkinen, joka on ollut verotusluetteloissa vuosien 1680–1694 välillä. Vuodesta 1682 lähtien hänellä oli vaimona Riitta.

Kuva 2. Elina Iisakintytär meni uusiin naimisiin Naarajärven Juho Martinpoika (Kurkelaisen) kanssa. Myös poika Erkki seurasi äitiään Naarajärven taloon

Henkikirjat puuttuvat vuosien 1695–1706 väliltä ja tällä välillä Matti ja Riitta katoavat Kangashäkistä. Mahdollisesti he päätyivät tilattomiksi, sillä Kangashäkin tilan vanhin poika ja isäntä oli Niilo Laurinpoika Häkkinen (s. noin 1654). Kun tila meni vanhimmalle pojalle, oli muiden kohtalona etsiä autiotila muualta tai joutua tilattomaksi. Näin tapahtui todennäköisesti nytkin.

Muuta sopivaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla Juho Häkkisen isäksi, sillä Pyhähäkin eli Häkkinen/Pollarin Häkkiset eivät ole yhtä sopivia ja toisaalta tämä talo on sijainnutkin kauempana Honkolasta, jossa Juhon leski Elina Iisakintytär lapsineen Saarijärven vanhimmissa rippikirjoissa asui.

Kangashäkin isäntänä oli vuoteen 1666 asti Niilo Antinpoika Häkkinen (s. noin 1600, vaimo Helga), jonka poika Lauri Niilonpoika (s. noin 1633, vaimo Elina) ehti olla isäntänä vain muutaman vuoden, sillä häntä seurasi jo vuodesta 1675 alkaen poikansa Niilo Laurinpoika Häkkinen (s. noin 1654). Matti Laurinpoika Häkkinen (s. noin 1658, vaimo Riitta) oli nuorempi veli ja ilmeisimmin juuri Saarijärven Häkkisten kantaisä Erkin (s. 1719) isänisä.

Niilon isä Antti Häkkinen oli Kangashäkin talon isäntänä vain vuosina 1600–1608, joten hän kuoli ilmeisesti nuorena. Anttia seurasi isäntänä Matti Häkkinen, joka jatkoi aina vuoteen 1629 asti, jonka jälkeen isännyyden otti Niilo Antinpoika (s. noin 1600). Matti on luultavammin ollut Niilon setä.

Ensimmäinen Häkkinen myöhemmän Kangashäkin seudulla oli Niilo Häkkinen, jota verotettiin vuodesta 1564 lähtien. Hänen mainittiin myöhempinä vuosina asuvan Kotajärven kylässä. Kotajärvi sijaitseekin Kangashäkissä. Hollolan kihlakunnan vuoden 1552 erämaaluettelo mainitsee Niinijärven, joka on ilmeisesti juuri myöhempiä Kangashäkin maita. Ensimmäinen asukas hauholaisen Lauri Niilonpoika Lounaan mailla oli Lauri Heikinpoika, ilmeisimmin hämäläisiä. Hämäläiset kuitenkaan harvoin jäivät pysyviksi asukkaiksi, joten savolainen Niilo Häkkinen otti erämaat viljelykseen. Niinivesi on suurin lähiseutujen järvistä, joten ilmeisimmin tästä syystä se antoi aluksi nimen myös myöhemmälle Kangashäkille. Häkkinen oli yksi vahvimpia Keski-Suomen asuttajasukuja. Häkkisiä tuli 1500-luvun puolivälin jälkeen lukuisia Keski-Suomeen eli silloiseen Rautalammin erämaahan.

Kuva 3. Erkki Juhonpojan esivanhemmat

Saarijärvelle syntyi kaksi Häkkisen kantatilaa: vanhan Pyhäjärven kylän n:o 1 Häkkilä eli Pollari (Pyhähäkki) ja n:o 3 Kangashäkki.

Pyhähäkin perustaja oli Mauno Häkkinen, jota verotettiin vuodesta 1554 lähtien. Kangashäkin, joka myöhemmin siirrettiin Uuraisten seurakunnan puolelle, perustaja oli Niilo Häkkinen, jota verotettiin vuodesta 1564 lähtien

Niilo Häkkinen oli varmuudella Savon Häkkisiä, mutta hänen tarkempi kotikylä Savossa on vielä jätettävä auki. Y-DNA-tulokset antavat viitteitä, että lähtöpaikkana olisi joka tapauksessa Haukivuori, ehkäpä jopa Haukivuoren Kantala. Häkkiset ovat merkittävä savolainen kantasuku, jonka kaikkien sukuhaarojen vaiheita oli mahdotonta tällä rajauksella ja budjetilla selvittää. Häkkiset ansaitsevat tarkan tutkimuksen sukuhaarojen vaiheista ennen kirkonkirja-aikaa. Häkkisten DNA-rintamalla Eeva Häkkinen, Jaakko Häkkinen ja Jouni Kakkonen ovat tehneet merkittävää työtä. Asiakirjatasolla Häkkisten kaikkien sukuhaarojen alkuvaiheita ei kuitenkaan ole vielä järjestelmällisesti käyty läpi veroluetteloista ennen kirkonkirja-aikaa.

Häkkisten Y-DNA

Saarijärven Häkkisten terminaalinen eli viimeinen jonkun toisen testatun kanssa jaettu SNP-mutaatio on N-Y18593. Häkkiset jakavat tämän yhdessä metsäsuomalaisen Rikkisen kanssa. Rikkiset ovat isälinjaltaan varmuudella Häkkisiä, sillä suku sijoittuu Häkkisten ”sisään”. Kun Haukivuoren Kantalasta löytyy 1500-luvulla Rikkosia, on syytä olettaa, että Rikkinen ja Rikkonen voisivat olla sama suku. Tämä tarkoittaisi samalla sitä, että suku olisi keskiajalla nimensä vaihtaneita Häkkisiä. Saarijärven Häkkiset voisivat olla myös lähtöisin Haukivuoren Kantalasta. Kantalan toinen Häkkisten haara muuttui ilmeisimmin taas myöhemmin Kantasen nimelle. Kantaisista ei ole toistaiseksi tiedossa isälinjaista DNA-tulosta.

Aiemmalla oksalla, N-BY172366:ssa, mukaan tulevat myös Kainuun Häkkiset. Tämän sukuhaaran lähtöpaikka Savossa ei ole myöskään tiedossa. Tämän oksan rinnakkaisoksana on N-BY106434, joka on ilmeisimmin Haukivuoren Häkkilän sukuhaaran oksa. Edellinen oksa N-BYU2214 onkin jo ns. Häkkisten oksa, jonka alalinjat lienevät jo Häkkisiä tai ainakin entisiä Häkkisiä, sillä nimenvaihdoksia näyttää suvun piirissä olevan useita jo varhain. Lähintä sukua Häkkisille isälinjaisesti ovat tällä hetkellä Kovaset, joiden aiempi nimi 1500-luvulla oli Lemmityinen. Kovaset ovat lähtöisin Mikkelin Kovalankylästä. Kovasten ja Häkkisten yhteinen oksa on aiempi N-BY22113. Tältä löytyy kolme rinnakkaisoksaa, joista N-FT23692 voidaan katsoa Laitisten oksaksi. N-Z34987 taas sisältää useampia eri sukuja, mm. Vääräset, Kemppaiset ja Lampiset. Viimeinen rinnakkaisoksista N-FT45005 pitää sisällään ainakin Pursiaisten suvun. Nämä oksat yhdistää toisiinsa mutaatio N-X34986, jota edeltää taas oksa N-YP1143. Jo tämä näyttäisi olevan Mikkelin seudun oksa, eli kantaisä on mahdollisesti elänyt jo Mikkelin tietämillä, koska kaikki jälkeläislinjat painottuvat sinne. Mutaatio voisi olla syntynyt keskimääräisten mutaatioarvojen perusteella noin 700-luvulla. Isälinjan aiemmat vaiheet näyttäisivät menevän Hämeeseen, sillä kun edetään oksia taaksepäin aikaan muutama sata vuotta ajanlaskun alun jälkeen, alkaa oksien jälkeläishaarat olla pääosin hämäläisiä.

Sukujuhlat 24.7.2021 Lohimaa

Seuran viidennet sukutapahtumat tullaan edelleen viettämään Tervossa, mutta uudessa kohteessa. Tapaamispaikaksi valikoitui Tervon Lohimaa, jossa tulisimme kokoontumaan Lauantaina 24.7. Tapahtuma on yksipäiväinen ja tämänhetkinen suunnitelma on, että virallinen ohjelma alkaa klo 10 ja loppuu 20. Lopullinen aikataulu tullaan tekemään heinäkuun aikana, ja lähettämää ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset tulisi tehdä viimeistään 19.7 mennessä, jotta saadaan ilmoitettua ravintolalle ruokailijoiden lukumäärä. Alla on alustava ohjelmarunko, jonka pohjalle lopullinen ohjelma tulee muodostumaan. Mukana tulee olemaan arpajaiset, tila kätten töiden esittelylle ja mahdollisesti myös esityksiä.

Alustava ohjelma
10:00Lipunnosto, jossa alkupuheen pitäjänä kirkkoherra Raimo Jalkanen. Tulokahvit
11:00Ari Kolehmaisen esitys Häkkisten varhaisemmista vaiheista
13:00Ruokailu
14:30Sukukokous
20:00Lipunlasku

Olemme varanneet lohimaan pääravintolasta tarjoilun, joka sisältää tulokahvit, lounaan ja iltapäiväkahvin. Tarjoilun hinta/henkilö on seuran jäsenille 25 € ja muille 30 €, 0–12-vuotiailta ei peritä maksua (sukuseura kustantaa). Maksut seuran tilille viimeistään 19.7 ja viestikenttään merkintä SJ2021.

Jos haluaa vaikkapa jäädä paikan päälle viettämään aikaa yön yli, niin Lohimaalla on tarjolla majoitustilaa. Kannattaa varata huoneistoa ajoissa. Aivan viettopaikkamme vieressä sijaitsee myös erinomaisen varustelutason caravan-alue (Tervo Caravan), josta varmasti löytyy paikkoja tuonakin aikana.

Lohimaan hotelli- ja mökkihuoneiden varauksia voi tiedustella numeroista 029 1935070 / 029 1935071 tai lähettämällä sähköpostia myynti@lohimaa.fi.

Tervo Caravaniin voi olla yhteydessä puhelimitse numeroihin 0400 901413  / 0400 573459 tai sähköpostitse tervocaravan@gmail.com.

Lopuksi vielä sukuseuran yhteyshenkilöitä mm. ilmoittautumiseen liittyen:

Unto Häkkinen (Ilmoittautumiset)040 5875642, unihakki@gmail.com
Anja Häkkinen (Arpajaiset ja arpajaisvoitot, kätten työt)040 5450162, anja.hakki@gmail.com

Jäsenkirje 2020

Hyvät Sukulaiset

Liekö ilmastonmuutos vai mikä, mutta talvi on ollut nyt hiukan kummallinen. Lunta on siellä täällä ja vettä sataa milloin sattuu. Tästä huolimatta toivon, että olette päässeet edes ajoittain nauttimaan talven riemuista.

Hallitus on alkanut valmistautua tulevaan kesään ja suvun kokoukseen. Kokouksen käytännönasioita on toisaalla tässä jäsenkirjeessä, joten en niihin nyt puutu.

Iso asia tulevassa kokouksessa on se, että kuulemme sukuun liittyvästä DNA- tutkimuksesta. On aina mielenkiintoista tietää ketä kaikkia ja missä maailman kolkassa sukulaisia on asunut ja asuu.

Kokouspaikka on nyt Lohimaa Tervossa ja uskon, että puitteet ovat nykyaikaisemmat ja palvelut toivottavasti täyttävät kaikkien tarpeet. Kokous on yksipäiväinen, mutta jokainen voi halutessaan viipyä Lohimaassa ennen ja jälkeen kokouksen oman tahdon mukaan.

Toivon näkeväni teitä runsain joukoin, toivotan kaikki tervetulleeksi neljänteen Häkkisten sukukokoukseen.

Tuula Väätäinen
Puheenjohtaja
———————————-

Tutkijan terveiset

Mitä isälinjainen DNA kertoo Häkkisistä?

Miten Häkkiset sijoittuvat isossa asutushistoriallisessa kuvassa?

Missä ovat Häkkisten kantajuuret ja millaiset ovat varhaisten esi-isien reitit?

Mistä Häkkiset tulivat Saarijärvelle ja mitkä olivat suvun aiemmat vaiheet ennen kirkonkirjoja?

Siinäpä suuria kysymyksiä, joihin saamme vastauksen ensi kesänä sukutapaamisessamme, kun sukututkija Ari Kolehmaisen tekemä tutkimus Häkkisten varhaisvaiheista 1500–1600-luvulta valmistuu. Ari tulee itse kertomaan meille tutkimuksen tulokset. Oliko esi-isällämme Juho Häkkisellä sisaruksia? siihenkin varmaan saamme vastauksen kesällä.  Arin tutkimusten tueksi päivitimme Häkkisen isälinjaisen Dna-näytteen viime syksynä. Tuo testi valmistui loppuvuodesta 2019. Ari on myös analysoinut testin tuloksen ja käyttänyt sitä apunaan selvittäessään Häkkisten liikkumista

Tulkaa siis sankoinjoukoin kuuntelemaan tutkimusten tuloksia.

Sitten muutama sana näistä tavallisen tallaajan tekemistä tutkimuksista.

Liisa Häkkisen sukuhaaran tutkimus on tällä hetkellä melko lailla pysähdyksissä, kantona kaskessa ovat seurakunnat, jotka eivät enää päästä ulkopuolisia tutkijoita tekemään tutkimusta 100-vuotta nuorempien kirkonkirjojen parissa. Unto oli vielä tutkimuksia tehdessään onnekas, sillä silloin seurakunnissa olivat avoimet ovet sukutukijoille. Täysin pysähdyksissä eivät tutkimukset kuitenkaan ole, ne vain etenevät hitaasti ja kapea-alaisesti. Liisan suku pysyi pitkään melko puhtaasti Keski-Suomessa ja Saarijärvi-Äänekoski-Konginkangas alueella, lähti se leviämään 20–30-luvuilla kohti rannikkokaupunkeja. Siirtolaisiksikin lähti muutamia perheitä 1900-luvun alussa. Yhteydessä olen ollut Yhdysvaltoihin muutaman kerran, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Virpi Lemmetty
Sukututkimus
———————————-

Sukukokous  2020

Seuran viidennet sukutapahtumat tullaan edelleen viettämään Tervossa, mutta uudessa kohteessa. Tapaamispaikaksi valikoitui Tervon Lohimaa, jossa tulemme kokoontumaan 25.7 lauantaina. Tapahtuma on yksipäiväinen ja tämänhetkinen suunnitelma on, että virallinen ohjelma alkaa klo 10 ja loppuu 20. Lopullinen aikataulu tullaan tekemään huhti-toukokuun aikana, kunhan saamme varmistettua lopullisen ohjelman sisällön. Se tullaan myös lähettämään vielä erikseen ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset tulisi tehdä viimeistään 10.5 mennessä, jotta saadaan ilmoitettua ravintolalle ruokailijoiden lukumäärä. Alla on alustava ohjelmarunko, jonka pohjalle lopullinen ohjelma tulee muodostumaan. Mukana tulee olemaan arpajaiset, tila kätten töiden esittelylle ja mahdollisesti myös esityksiä.

Alustava ohjelma
10:00 Lipunnosto, jossa alkupuheen pitäjänä kirkkoherra Raimo Jalkanen. Tulokahvit
11:00 Ari Kolehmaisen esitys Häkkisten varhaisemmista vaiheista
13:00 Ruokailu
14:30 Sukukokous
20:00 Lipunlasku

Olemme varanneet lohimaan pääravintolasta tarjoilun, joka sisältää tulokahvit, lounaan ja iltapäiväkahvin. Tarjoilun hinta/henkilö on seuran jäsenille 27 € ja muille 30 €, 0–12-vuotiailta ei peritä maksua (sukuseura kustantaa). Maksut seuran tilille viimeistään 31.5 ja viestikenttään merkintä SJ2020.

Jos haluaa vaikkapa jäädä paikan päälle viettämään aikaa yön yli, niin Lohimaalla on tarjolla majoitustilaa. Kannattaa varata huoneistoa ajoissa, koska niille on ilmeisesti aika kova kysyntä, varsinkin kesäaikaan. Aivan viettopaikkamme vieressä sijaitsee myös erinomaisen varustelutason caravan-alue (Tervo Caravan), josta varmasti löytyy paikkoja tuonakin aikana.

Lohimaan hotelli- ja mökkihuoneiden varauksia voi tiedustella numeroista 029 1935070 / 029 1935071 tai lähettämällä sähköpostia myynti@lohimaa.fi.

Tervo Caravaniin voi olla yhteydessä puhelimitse numeroihin 0400 901413  / 0400 573459 tai sähköpostitse tervocaravan@gmail.com.

Lopuksi vielä sukuseuran yhteyshenkilöitä mm. ilmoittautumiseen liittyen:

Unto Häkkinen  (Ilmoittautumiset) 040 5875642, unihakki@gmail.com
Anja Häkkinen (Arpajaiset ja arpajaisvoitot, kätten työt) 040 5450162, anja.hakki@gmail.com
Hanna Laine (Ohjelma, esiintyjät) 040 5416850, hanna.maarit.laine@gmail.com

Jäsenmaksuista ja tiedottamisesta

Hei vaan kaikille minunkin puolestani. Viime vuosi (2019) olikin ensimmäinen kerta, kun seura aloitti jäsenistönsä jäsenmaksujen tarkemman seuraamisen ja erokirjeiden lähettämisen. Tähän oli tarvetta useammankin eri syyn takia, joista ensimmäinen liittyy seuran sääntöihin kohtaan ”3§ Jäsenet”. Lyhkäisesti ilmaisee, että jäsenen voi erottaa seurasta, jos hän ei ole maksanut jäsenmaksuaan viimeisiin kahteen kalenterivuoteen. Varsinaisella maksaneella jäsenellä on myös äänioikeus kolmen vuoden välein järjestettävissä sukukokouksissa. Toinen tärkeä syy seurantaan tulee EU:n henkilötietoihin liittyvästä GDPR-asetuksesta. Haluamme pitää rekisterimme mahdollisimman ajantasaisena ja olla koko ajan tietoisia siitä, etteivät ne sisällä ylimääräisiä henkilötietoja. Seuran sivuilta löytyy lisää tietoa ylläpitämiemme rekisterien sisällöstä.

Jäseneksi voi aina liittyä takaisin maksamalla esimerkiksi vuosittaisen jäsenmaksun uudemman kerran. Erityisen tärkeää on huomioida, että maksamatta jääneistä vuosista ei tarvitse maksaa. Riittää tosiaankin, kun maksaa vain kuluvan vuoden jäsenmaksun.

Jäsenmaksut ovat myös tärkeä tulonlähde seuralle, koska niiden avulla saadaan katettua varsinkin sukututkimukseen ja sukukokousten järjestämiseen liittyviä kuluja. Uusien jäsenien saaminen onkin tärkeää seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta. Jäseneksi liittymisen voi tehdä sähköisesti seuran sivujen kautta, mutta mahdollista se on myös puhelimitse jäsenistä vastaavalle henkilölle.

Ja lopuksi hieman vielä tarkennusta jäsenmaksuun liitettävästä viestistä. Viestikenttään olisi hyvä kirjoittaa kenen/keiden jäsenmaksusta on kyse. Mieluiten kaikki nimet, suku- ja etunimet, koska jäsenrekisterissämme saattaa ole useampiakin henkilöitä, joilla on sama suku- ja etunimi. Saadaan maksu varmasti kohdistettua oikealle henkilölle.

Nähdään kesän 2020 sukukokouksessa, Marko Häkkinen (Jäsen/Talousasiat)

Jäsenmaksu 2020 Vuosimaksu Ainaisjäsenmaksu
Danske Bank FI9287000710191145
BIC DABAFIHH
Viesti JM2020 [Sukunimi] [Etunimet] AJM
Summa 10 € 150 €
Eräpäivä 31.3.2020  

Huom. Muuttuneet yhteystiedot tai pyynnön niiden poistamiseen rekisteristämme voi lähettää sukututkijallemme Virpi Lemmetylle (040 5606326, virpi.lemmetty@gmail.com). Muuttuneet yhteystiedot on mahdollista lähettää myös seuran kotisivujen kautta.