Aapeli Aapelinpoika Häkkinen

Aapeli oli kuuden vuoden ikäinen vanhempien kuollessa. Aapelin huutolaiskoti oli Ahvenienpäässä Uittoharjun talossa. Tietojen mukaan Aapelilla oli tuuria ja hän pääsi taloon, jossa hänestä pidettiin hyvää huolta. Poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan, varttui nuoreksi mieheksi ja teki rengintöitä.

Aapeli Ida Maria vihittiin 1916, ja ensimmäinen lapsi Uuno syntyi 1917, oli kansalaissodan aika.
Kevättalvella 1919 Aapeli oli saanut kutsun saapua suorittamaan varusmiespalvelua. Ida Maria odotti toista lasta, jonka oli määrä syntyä vuoden lopulla, eikä Aapelia sotahommat pahemmin kiinnostanut.

Armeijaan lähtö oli kuitenkin edessä. Aapeli odotteli junaa Suonenjoen asemalla muutaman muun pojan kanssa. Kaverukset tuumailivat ”Mitäs tehtäis, kevätkin on tulossa”, ja niinpä pojat päättivät laistaa varusmiespalvelun ja lähteä kukin omille teilleen.

Aapelin patikkamatka oli useita kymmeniä kilometrejä Rakolan kylälle taloon, josta löytyi piilopaikka. Kylässä oli seppä jonka oppiin Aapeli pääsi, oppi sepäntyöt josta tuli Aapelille ammatti koko loppuiäksi.

Eiväthän nuo viranomaiset kovinkaan aktiivisesti Aapelia ole etsineet, onhan Aapeli käynyt Ida Marian luona vierailulla, siitä on todisteena toinen lapsi Aino, joka syntyi 1919. Aapeli kierteli sepäntöissä lähiseuduilla ja väisteli viranomaisia, jotka kulkiessaan kyselivät armeijasta kieltäytyjiä.

Aika kului, oli vuosi 1922, perheeseen syntyi kolmas lapsi Saimi ja Aapelia alkoi kyllästyttää ainainen viranomaisia väistely. Aapeli päätti ilmoittautua itse nimismiehelle ollen valmis palveluksen suorittamiseen. Hän saapui Pohjois-Savon rykmenttiin 12.6.1922, palvelusaika 16 vuorokautta. Vapautettiin varusmiespalveluksesta perhesyitten takia.

Aapelille kuluneet kaksi vuotta ovat olleet hyvin vaihderikasta aikaa viranomaisia vältellessä. Voimme vain arvailla miltä tuo aika on Ida Marian mielestä tuntunut. Aapeli ainakin oppi sepän ammatin josta on ollut hyötyä koko loppuelämän ajaksi. Aapeli kertoili usein mielenkiintoisia juttuja meille nuorille siltä reilun kahden vuoden ajalta, jona pakoili viranomaisia.

Aapelille ja Idalle syntyi yhdeksän lasta.

Uuno Aapeli s 11.12.1917 Karttula.
Aino Elina s 17.11.1919 Karttula.
Saimi Kaarina s 12.4.1922 Karttula, kuoli 11.11.1934 Rautalampi.
Helvi Katri s 1.6.1924 Karttula.
Tyyne Tellervo s 31.8.1927 Karttula, k 14.6.1934 Tervo.
Pentti Johannes s 4.7.1930 Tervo.
Tyyne Annikki s 8.7.1933 Tervo k 14.6.1934 Tervo.
Liisa Mirjami s 27.8.1937 Rautalampi.
Leena Orvokki s 13.10.1939 Jäppilä.

Lapsista Saimi Kaarina, Tyyne Tellervo ja Tyyne Annikki kuolivat nuorina, kaikilla muilla perheen lapsilla on runsaasti jälkeläisiä.

Sepän ammatista ja ehkä hienoisesta kulkurin luonteesta johtuen Aapeli asui perheineen useilla paikkakunnilla, Karttulassa, Tervossa, Keiteleellä, Jäppilässä, ja Maaningalla.

Varttuneemmalla iällä Aapeli toteutti yhden haaveistaan ja osti kanteleen, kantele olivatkin hänen elämänsä loppuajan erottamattomat, kantele soi ja Aapeli lauloi.

Vanhoilla päivillään Aapeli kokeili myös tohtorintaitojaan, valmisti omilla resepteillään erilaisia rohtoja ja voiteita. Paraniko Aapelin valmistamilla rohdoilla ei ole tietoa mutta ei niihin ole kukaan pahemmin sairastunut eikä kuollut.

Noin vuonna 1955 Aapeli ja Ida muuttivat Maaningalle Kurolanlahden kylälle. Sieltä Aapeli ja Ida ostivat heidän ensimmäisen oman mökkinsä jonka nimi oli Kassula. Sinne Aapeli laittoi ensimmäisenä pajan, jossa jatkoi sepäntöitä. Hän takoi talvet ja kierteli kesät pitäjillä myymässä sepän tuotteitaan.

Vaimon kuoltua vuonna 1969 Aapeli möi mökkinsä ja asui loppuajan lastensa luona.

Aapeli Häkkinen kuoli 20.6.1975.

Takaisin Isän tietoihin

Kuvia Aapelin lapsista (Suurennos aukeaa klikkaamalla kuvaa)